Kysymyksen voit jättää tästä. Huomaathan, että kysymykset ja vastaukset ovat luettavissa kaikille nettisivuilla vieraileville. Suosittelemme poistamaan kysymyksistä tunnistettavat ja henkilökohtaiset tiedot. Jos haluat kysyä jostain asiasta tarkemmin, voit myös kirjoittaa meille nettikirjeen.
Kannattaa myös kurkata, löydätkö vastauksen kysymykseesi aiemmista kysymyksistä. Jos kysymyksesi koskee esimerkiksi suojaikärajaa, valitse tagista ”suojaikäraja”, ja näet kaikki kysymykset joissa aihetta on sivuttu.
Teemme joistakin palstan kysymyksistä myös kysymys ja vastaus -videoita Tiktokkiin ja Instagramiin @nuortenexit ja hyödynnämme niitä koulutuksissa.
Voit rajata hakua alla olevilla valinnoilla
Hei!
Kiitos yhteydenotostasi. Hyväksikäytön tilanteesta vastuussa on ainoastaan tekijä. Nuoren ei kuvailemassasi tilanteessa tarvitse murehtia omasta päihtymystilasta vaan hän ansaitsee saada kaiken mahdollisen avun ja tuen. Nuoren rajoja on rikottu ja päihtymystilaa käytetty hyväksi vakavalla tavalla. Kaikissa hyväksikäyttötilanteissa kannattaa aina olla yhteydessä poliisiin ja lääkäriin mahdollisimman pian. Myös luotettavan läheisen kanssa on yleensä hyvä jutella tapahtuneesta.
Hyväksikäytön tai muun rikoksen tai rikosyrityksen uhrit tai rikosten todistajat voivat aina ottaa yhteyttä Rikosuhripäivystykseen, josta saa tietoa ja tukea tilanteisiin, joissa epäilee rikosta. Palvelu on maksutonta ja yhteyttä voi ottaa nimettömästi. Ikäviin tilanteisiin on onneksi saatavilla apua ja tukea, joiden avulla hyväksikäytöstä voi toipua eikä kokemuksen kanssa tarvitse jäädä yksin. Mikään oma käyttäytyminen kuten päihtymys ei koskaan oikeuta hyväksikäyttöä ja kaikki seuraamukset tilanteesta kuuluvat tekijälle.
Jos haluat jutella lisää asiasta niin olet myös tervetullut juttelemaan meidän kahdenkeskiseen chattiimme!
Hei!
Kiva, kun jätit viestin. Mietin, että tarkoitat luultavasti lyhytelokuvalla Right to Choose -hankkeen videota “Nettikin on oikeaa elämää”. Esitämme sitä usein nuorten kouluvierailuilla ja nuorten ryhmissä. Lyhytelokuvassa näytellään tilanteita, joissa toisilleen tutut ja tuntemattomat henkilöt kommentoivat toisiaan ikävään sävyyn, aivan kuin netissä nimettömästi. Videon tarkoitus on käsitellä sitä, miltä netissä tapahtuva toisen kehoon, seksualisuuteen tai sukupuoleen liittyvä kommentointi ja nimittely tuntuu – aivan samalta kuin kasvotusten.
Mietit, tapahtuuko vastaavaa myös aikuisten parissa. Valitettavasti toiseen ihmiseen kohdistuvaa nimittelyä ja ikäviä kommentteja tapahtuu ihan kaikissa ikäryhmissä. Huutelija tai kommentoija on täysin vastuussa sanoistaan ja niiden seuraamuksista. Jokaisella ikään tai mihinkään muuhunkaan ominaisuuteen katsomatta on oikeus olla rauhassa kaikenlaiselta itsestä epämukavalta tuntuvalta huutelulta tai nimittelyltä. Lyhytelokuvan kaltaisia tilanteita ei siis tarvitse koskaan sietää. Jos kohtaa itseen tai johonkin muuhun henkilöön kohdistuvaa nimittelyä niin kannattaa aina vaatia nimittelijää lopettamaan se, olla nimittelyn kohteen puolella ja tehdä selväksi ettei hyväksy tällaista. Asiasta kannattaa jutella luotettavan aikuisen kanssa ja toista loukkaava puhe on saatava loppumaan. Netissä ja sosiaalisen median palveluissa pystyy yleensä myös estämään häiritsevän käyttäjän. Toisen henkilön nimittely saattaa myös täyttää rikoksen tunnusmerkit, joten viestit tai ruutukaappaukset on hyvä tallentaa ja tarvittaessa asian voi viedä eteenpäin.
Moikka,
Kaltoinkohtelulla tarkoitetaan kaikkia seksuaalista itsemääräämisoikeutta rikkovia tekoja, eli esimerkiksi kaikkea ei-toivottua koskemista ja puhetta. Kaltoinkohtelua voi olla esimerkiksi nimittelyä, häirintää, tai seksuaalista väkivaltaa.
Tyttöjen ja poikien kokemasta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta on kysytty koululaisilta kansallisessa kouluterveyskyselyssä. Vuoden 2013 kyselyn mukaan 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä yli 60 prosenttia ja pojista melkein puolet oli kokenut seksuaalista häirintää. Seksuaalista väkivaltaa taas oli kokenut 20 prosenttia tytöistä ja lähes 10 prosenttia pojista.
Ihmisten kokemaa kaltoinkohtelua on tutkittu erilaisin tutkimuksin, joissa ihmiset itse raportoivat kokomuksistaan tai joissa lasketaan seksuaalisesta väkivallasta tehtyjä ilmoituksia. Valitettavasti monet kaltoinkohtelun kokemukset jäävät kuitenkin vielä tunnistamatta tai ilmoittamatta. Se onkin yksi syy, miksi teemme tätä työtä! Toivomme, että puhumalla seksuaalisesta kaltoinkohtelusta autamme nuoria tunnistamaan omia rajoja rikkovia tilanteita, ja helpotamme kokemuksesta kertomista. Kaikkiin kokemuksiin on oikeus saada tukea, ja niistä selviämiseksi onkin tärkeää kertoa asiasta eteenpäin. Ikävien kokemusten kanssa ei siis kannata koskaan jäädä yksin!
Moikka,
Kiitos todella tärkeästä kysymyksestä. Häirintää voikin olla monenlaista, eikä ole vain yhtä tiettyä tapaa miten se voi tapahtua. Sukupuolista häirintää on kaikki sukupuoleen liittyvä ei-toivottu huomio, kuten kommentointi tai muunlainen alentava kohtelu. Seksuaalista häirintää voi olla esimerkiksi vihjailu, vartaloa tai yksityiselämää koskevat puheet, ehdottelu tai vaatiminen. Häirintä ei aina tapahdu kasvotusten vaan sitä voi tapahtua myös puhelimen tai netin kautta. Erilaisten seksuaalisten kuvien lähettäminen pyytämättä tai netissä ehdottelu ja kommentointi ovat esimerkkejä tämän kaltaisesta häirinnästä.
Tärkein mittari seksuaalisen häirinnän tunnistamisessa onkin oma tunne siitä, mikä on häiritsevää. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on jokaisen oikeus päättää itse, millä tavoin häntä saa koskea ja kohdella. Jos jokin asia tuntuu itsestä epämiellyttävältä ja omia rajoja rikkovalta, voi se olla seksuaalista kaltoinkohtelua ja häirintää. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu jokaiselle ihmiselle, ja jokaisella on myös velvollisuus kunnioittaa toisten itsemääräämisoikeutta.
Jos kokee jonkin tilanteen ahdistavana tai häiritsevänä, olisikin tärkeää pyytää toista lopettamaan. Mikäli häiritsevä käytös jatkuu, kannattaa tapahtuneesta puhua jollekin luotettavalle aikuiselle. Myös poliisiin voi olla yhteydessä. Kaikkiin itsestä ahdistavilta tuntuviin tilanteisiin tulee puuttua ja on tärkeää, ettei asioiden kanssa jää yksin!
Moi,
Ja kiitos jättämästäsi kysymyksestä. Pohdit voiko ihmisistä otettuja kuvia levittää, jos henkilö on täysi-ikäinen. Lähtökohtaisesti voidaan ajatella, että kuvan ottamiseen ja sen levittämiseen tarvitaan aina kuvassa esiintyjän lupa. Se on hyvän tavan mukaista ja sillä voi varmistua, ettei kuvien levittäminen häiritse tai haittaa niissä olevaa henkilöä.
Uskon, että rikoksella viittaa tässä siihen, jos alle 18-vuotiaasta levitetään esimerkiksi paljastavia tai muuten seksuaalissävytteisiä valokuvia. Alaikäisten kuvien kohdalla se on aina rikos. Kyse voi olla rikoksesta myös aikuisten kohdalla, jos kuvia levitellään ilman henkilön suostumusta.
Tilanteissa, joissa rikoksen mahdollisuus mietityttää, ei itse tarvitse olla varma vaan asiaa voi rohkeasti tiedustella poliisilta. Itseä mietityttäviä tilanteita ei kannata jäädä pohtimaan yksin, vaan asiasta kannattaa ottaa yhteys luotettavaan aikuiseen tai poliisiin!
Moikka,
Kiitos kysymyksestä! Onkin tärkeää pohtia, miten toimia tilanteessa, joka itsestä tuntuu epämiellyttävältä. Jokaisella on oikeus elää rauhassa ja kävellä kadulla ilman, että tarvitsee sietää itseen kohdistuvaa huutelua tai muuten uhkaavaa käytöstä. Uhkaavassa tilanteessa oma turvallisuus on tärkeintä, jonka vuoksi ei kannata jäädä uhkaavalta tuntuvan henkilön läheisyyteen. Tilanteesta kannattaa lähteä pois ja kiinnittää ympärillä olevien ihmisten huomio. Olisi hyvä, jos asiasta voisi kertoa esimerkiksi järjestyksenvalvojalle tai jollekin muulle henkilölle, joka tuntuu luotettavalta ja turvalliselta. Jos lähistöllä ei näy muita ja tilanne ei rauhoitu, kannattaa soittaa hätänumeroon 112. Poliisin tehtävänä on suojella jokaista ja puuttua juuri tämänkaltaisiin tilanteisiin.
Minkäänlaista epämiellyttävää käytöstä ja kohtelua ei tarvitse sietää. Tilanteisiin tulisi aina puuttua, jotta käytös saadaan loppumaan ja jokainen voi elää ja oleskella rauhassa, turvallisin mielin. Uhkaavalta tuntuvat tilanteet voivat olla pelottavia ja saattavat jäädä mietityttämään ja silloin asiasta kannattaakin aina jutella jonkun luotettavan henkilön kanssa. Missään tilanteessa ei tarvitse jäädä yksin ja tukea on aina saatavilla!
Heippa,
Kiitos kysymyksestäsi! Mietit, voisiko toisen rintakuopan kommentointi olla seksuaalista kaltoinkohtelua. On hyvä pohtia, minkälainen kommentointi on ystävällistä ja ei loukkaa toista henkilöä. Kenenkään ulkonäköön ja kehoon liittyvissä asioissa ei toisilla ole tarvetta kommentointiin, eikä kenenkään tarvitse sietää sellaista puhetta tai kohtelua, joka itsestä tuntuu pahalta. Jokainen meistä on erilainen ja arvokas omana itsenään, riippumatta siitä, miltä esimerkiksi näyttää tai kuulostaa. Jokainen on omanlaisensa persoona ja sisäiset sekä ulkoiset erot tekevätkin meistä erityisiä ja ainutlaatuisia. Tätä ainutlaatuisuutta tulisi jokaisen kunnioittaa.
Seksuaalinen itsemääräämisoikeus tarkoittaa jokaisen oikeutta itse määritellä omat rajansa, millä tavoin itseä saa koskea ja kohdella. Jokaisella on myös velvollisuus kunnioittaa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Seksuaalista kaltoinkohtelua ovat kaikki ne teot, jotka rikkovat tätä itsemääräämisoikeutta ja tuntuvat itsestä pahalta. Jokainen siis määrittää itse, mitkä asiat tuntuvat seksuaaliselta kaltoinkohtelulta, jonka vuoksi ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta sille, onko toisen rinta kuopan kommentointi kaltoinkohtelua. Jos kommentointi tuntuu ikävältä, on siitä hyvä sanoa sille, joka kommentoi. Jos hän ei lopeta kommentointia, asiasta kannattaa kertoa jollekin luotettavalle henkilölle, jotta asiaan puututaan ja kommentointi saadaan loppumaan. Minkään ikävän tilanteen kanssa ei tarvitse jäädä yksin ja jokaisella on oikeus saada tukea itseä mietityttäviin tilanteisiin! Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi!
Moikka,
Kiitos kysymyksestäsi. Mietit, onko toisen tuijottaminen ahdistelua. Kysymyksesi onkin tärkeä, sillä häiritsevä ja jatkuva tuijottaminen voi tuntua ahdistavalta ja omia rajoja rikkovalta.
Seksuaalinen ahdistelu on termi, jota käytetään laissa. Siinä seksuaalisella ahdistelulla tarkoitetaan seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaa, koskettelemalla tehtyä tekoa, esim. rintojen tai takapuolen ei-toivottua koskemista. Tuijottaminen ei siis lain mukaan ole seksuaalista ahdistelua, mutta se voi silti olla loukkaavaa ja väärin. Kaikki sellaiset teot, jotka tuntuvat itsestä epämiellyttäviltä ja rikkovat omia rajoja ovatkin seksuaalista kaltoinkohtelua, vaikkei niitä laissa olisikaan kielletty. Kaikkiin tällaisiin kokemuksiin oikeus saada apua ja tukea.
Jokaisella on oikeus määrittää omat rajansa, mikä tuntuu itsestä hyvältä ja mikä taas ei. Muiden velvollisuus on kunnioittaa näitä rajoja. Kenenkään ei tarvitse sietää epämiellyttäviä tilanteita, ja tuijottamiseen pitääkin puuttua. Voiko tilanteesta päästä pois tai sanoa toiselle, että tuijottaminen ahdistaa? Tilanteesta kannattaa ehdottomasti kertoa luotettavalle aikuiselle, mutta myös poliisilta voi kysyä asiasta, jos tuijottaminen jatkuu. Jokaisella on oikeus elää rauhassa ja turvassa sekä oikeus tukeen epämiellyttävissä tilanteissa. Koskaan ei tarvitse jäädä yksin!
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi. Mietitkin tärkeää asiaa. Olet täysin oikeassa siinä, että poliisiin kannattaa ottaa pikaisesti yhteyttä, jos todistaa minkä tahansa väkivaltaisen tilanteen. Akuutissa tilanteessa on hyvä olla yhteydessä suoraan hätäkeskukseen eli numeroon 112. Tilanteessa kannattaa huolehtia myös omasta turvallisuudestaan. Voit kiinnittää muiden lähistöllä olevien ihmisten huomion sinussa huolta herättävään tilanteeseen ja pyytää heiltä apua: onko lähistöllä esimerkiksi järjestyksenvalvoja, bussikuski tai kuka tahansa turvallisen oloinen henkilö. Jos tilanne on mennyt ohi, voit olla sen kohteeksi joutuneen seurana siihen asti, että apua saapuu paikalle.
Jos kyseessä on vaikkapa sanallinen häirintä niin on tärkeää, että ulkopuoliset asettuvat sen kohteeksi joutuneen puolelle ja vaativat tilannetta päättymään.
On rohkeaa ja hienoa, että mietit sitä, miten voit puuttua seksuaalisen kaltoinkohtelun tilanteeseen! Ajattelemme, että kaikkiin tilanteisiin pitääkin puuttua ja jokainen meistä voi tehdä tilanteessa jotakin. Tilanteen jälkeen kannattaa huolehtia siitä, että saa itse puhua asiasta ettei tilanne jää mietityttämään pidemmäksi aikaa.
Moikka,
Kiitos kun otit yhteyttä. Mietit, mitä pitäisi tehdä tilanteessa, jossa joku ahdistelee väkivaltaisesti. Kenenkään ei tarvitse sietää ahdistelua eikä väkivaltaa, tai mitään tekoa, mikä tuntuu itsestä epämiellyttävältä. Ahdistelu on aina väärin ja vastuu on tekijällä. Minkään asian kanssa ei tarvitse jäädä yksin, vaan aina kannattaa kertoa itsestä pahalta tuntuvasta asiasta luotettavan aikuisen tai ammattilaisen kanssa. Ahdistavassa tilanteessa on tärkeää sanoa toiselle, ettei pidä hänen käytöksestään ja pyytää häntä lopettamaan välittömästi. Jos ahdistelija ei lopeta, on hyvä poistua paikalta, pyytää apua joltain lähellä olevalta luotettavan oloiselta henkilöltä ja soittaa poliisille. Seksuaalinen ahdistelu on kriminalisoitu vuonna 2014 ja sillä tarkoitetaan ei-toivottua seksuaalissävytteistä koskettelua. Poliisin tehtävänä on selvittää, onko tilanteessa tapahtunut rikos.
Jokaisella on oikeus tukeen ja apuun, riippumatta siitä, onko rikosta tapahtunut vai ei. Lisää tietoa ja tukea rikosilmoitukseen liittyvistä asioista saa Rikosuhripäivystykseltä. Raiskauskriisikeskus Tukinainen tarjoaa tukea ja apua seksuaalisen väkivallan tilanteisiin. Ahdistavan tilanteen jälkeen on hyvä jutella asiasta jonkun läheisen tai ammattilaisen kanssa.
Toivottavasti sait vastauksen kysymykseesi! Mikäli sinua mietityttää jokin seksuaalisuuteen, itsemääräämisoikeuteen tai seksuaaliseen kaltoinkohteluun liittyvä asia, voit tulla keskustelemaan chattiimme!