Sosiaalisen median eri kanavat ovat mahdollistaneet meille sen, että elämämme ja tarinamme ovat helposti muiden nähtävissä ja kuultavissa. Oletko koskaan miettinyt, millaisia nuo tarinat ovat? Tai että mikä on totuus kuvien takana, joita katselemme lähes päivittäin? Kuvat kertovat meille tarinaa elämästä ja ihmisistä. Oikeastaan kuvien voisi sanoa olevan osa prosessia, jossa rakennetaan omaa elämäntarinaa ja pohditaan millainen tyyppi sitä oikein onkaan.
”Hyvännäköisten” instafeedien muodostamisesta on tullut suosittua ja niiden tekemiseen onkin saatavilla neuvoja ammattilaisilta tai someguruilta, jotka ovat onnistuneet luomaan itselleen houkuttelevan näköisen tilin ja saamaan paljon seuraajia. Useiden otosten ja oikeiden filttereiden avulla voi saada aikaan todella upeita kuvia, joita jakaa mielellään muillekin.
Kuvien muokkaaminen herättää ihmisissä kuitenkin hyvin erilaisia ajatuksia ja mielipiteitä. Joillekin se voi olla mukava harrastus, jolla saada aikaan hyvää mieltä. Mutta onko se myös keino saada itsemme näyttämään täydellisiltä ja virheettömiltä? Jokainen ihminen on tietenkin täydellinen oma yksilönsä, mutta sosiaalinen media voi aiheuttaa paineita näyttää tietynlaiselta, jotta voisi tulla hyväksytyksi ja nähdyksi. Silloin usein unohtuu, että minulla on itse asiassa aivan erityinen paikka tässä maailmassa omien yksilöllisten luonteenpiirteiden ja ulkoisten ominaisuuksieni vuoksi, eikä niitä tarvitse piilottaa. Jokaisella on oikeus kuulua ja näkyä juuri sellaisena kuin on, kunhan se oleminen kunnioittaa myös muiden ihmisten ainutlaatuisuutta. Mitäs siis jos kaikki postaisivatkin ensimmäisen kuvan sen sijaan, että ottavat niitä niin monta kunnes tulee se juuri täydellinen? Minkälainen instafeedi siitä syntyisikään?
Sosiaalinen media on paljon muutakin kuin vain täydellisten kuvien julkaisemista ja muiden elämien seuraamista. Sen kautta voi tavoittaa esimerkiksi kauan kadoksissa olleen lapsuudenystävän (niin kuin on käynyt kirjoittajalle) ja aloittaa siitä mihin viimeksi jäi, vaikka aikaa olisi kulunut sitten sen kymmenen vuotta. Siellä tapaa myös uusia ihmisiä, joiden kanssa voi muodostua läheisiä ja pitkälle kantavia suhteita. Ja mikä parasta, suhteet netissä ovat monelle yhtä antoisia kuin livenäkin!
Pieni tauko somesta voi tehdä kuitenkin hyvää välillä. Etenkin silloin jos tuntuu, että oma elämä tuntuu kurjalta muiden postatessa kuvia tai videoita iloisista ja onnellisista hetkistä, kuten ystävänpäivän bileistä tai lomamatkoilta. Yksinäisyyden tunne voi yllättää kenet vain ja missä vain, sillä se koskee hetkittäin meitä jokaista. Myös maailmalta kantautuvat uutiset voivat saada mielen matalaksi, jolloin on hyvä sulkea kanavat ja ottaa aikaa itselle. Elämään kuuluu hyvien juttujen lisäksi myös surua ja alakuloa, eikä niiden kokeminen tarkoita epäonnistumista tai tee sinusta vähemmän arvokasta. Ne ovat tärkeitä tunteita ja niitä kohdatessa on hyvä pysähtyä ja keskittyä hetkeksi itseensä ja itsestä huolehtimiseen. Apua vaikeisiin oloihin ja tilanteisiin on tarjolla esimerkiksi Nuorten Exitin chatissa, jossa voit keskustella nimettömänä turvallisen aikuisen kanssa siitä miten sinä voit.
P.S. Sometauon aikana kannattaa muistaa ottaa ainakin yksi selfie päivässä. Selfiet ovat nimittäin ihana keino luoda itseensä hyväksyvää katsetta erityisesti silloin, kun mieli kaipaa piristystä 🙂