Lue alta niin tiedät! Lähteenä kirjoituksessa on käytetty Rikosuhripäivystyksen verkkosivuja.
Poliisi aloittaa esitutkinnan:
- selvitetään mitä on tarkalleen tapahtunut ja millaisia vahinkoja rikoksen kohteeksi joutuneelle on aiheutunut
- kuullaan rikoksen kohteeksi joutunutta, rikoksesta epäiltyä ja mahdollisia todistajia
- hankintaan todistusaineistoa, kuten valokuvia, lausuntoja tai tehdään teknistä tutkintaa
- poliisi voi määrätä sakkoa tai ehdottaa sovittelua
Asia siirtyy syyteharkintaan:
- Syyttäjä päättää nostetaanko rikoksesta epäiltyä vastaan syyte vai ei.
- Syyte nostetaan, kun on todennäköisiä todisteita rikoksesta epäillyn syyllisyyden osoittamiseksi. Asia etenee käräjäoikeuteen.
- Syyttäjä voi myös määrätä sakkoa tai ehdottaa sovittelua.
- Lopputulos voi olla myös syyttämättäjättämispäätös eli asiaa ei viedä oikeuteen.
Oikeudenkäynti käräjäoikeudessa:
- Rikoksesta epäilty, rikoksen kohteeksi joutunut ja mahdolliset todistajat kutsutaan käräjäoikeuteen.
- Oikeudenkäynnissä asianosaiset saavat kertoa mitä tapahtui.
- Sen jälkeen esitetään rangaistus- ja korvausvaatimukset.
- Käräjäoikeus julistaa tuomion heti istunnon päätteeksi tai ilmoittaa päivän milloin tuomio on valmis.
- Lievemmät ja yksinkertaisemmat rikokset voidaan ratkaista myös kirjallisessa menettelyssä.
Valitusoikeus:
- Joskus käräjäoikeuden päätökseen ei olla tyytyväisiä. Päätöksestä on mahdollista valittaa hovioikeuteen, joissakin asioissa tarvitaan jatkokäsittelylupa.
- Hovioikeudessa asiaa käsitellään samaan tapaan kuin käräjäoikeudessa.
- Hovioikeuden päätöksestä voi taas valittaa korkeimpaan oikeuteen, jota varten tarvitaan valituslupa.