Hyppää sisältöön

Haavoittuvuutta tuottavat tekijät

Seksuaalista kaltoinkohtelua voi kohdata kuka tahansa iästä, ulkonäöstä, taustasta ja sukupuolesta riippumatta. Mikään tekijä, tausta tai tilanne ei määrittele sitä, kuka joutuu kaltoinkohtelun kohteeksi. Joillakin riski joutua seksuaalisen kaltoinkohtelun kohteeksi on kuitenkin korkeampi. Haavoittuvuutta tuottavista tekijöistä on tärkeää olla tietoinen, sillä kaltoinkohtelun kokemuksia on vaikeaa havaita päältä päin. Seksuaalisen kaltoinkohtelun tunnistaminen huolen herätessä vaatii siis rohkeutta kysyä asiasta suoraan nuorelta.

Ikä ja sukupuoli altistavat kaltoinkohtelulle 

Nuori ikä altistaa uhkailun ja väkivallan kokemuksille. Esimerkiksi kansallisen uhritutkimuksen mukaan seksuaaliväkivaltaa tai sen yrityksen on kokenut 15-24-vuotiasta nuorista huomattavasti useampi verrattuna vanhempiin ikäryhmiin (Danielsson & Näsi 2018). Tutkimusten perusteella seksuaalisen kaltoinkohtelun kokeminen on lisäksi yleisempää naisten ja tyttöjen kohdalla. Esimerkiksi vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan 8. ja 9. luokan oppilaista viidesosa on kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua, tytöillä kaltoinkohtelun kokemuksia oli 32,3 prosentilla, kun pojilla vastaava luku oli 8,2 prosenttia. (Kouluterveyskysely, 2019.) 

Päihteiden käyttö ja hatkaaminen haavoittavana tekijänä 

Iän ja sukupuolen lisäksi seksuaalisen kaltoinkohtelun kokemuksiin linkittyy muitakin tekijöitä, taustoja ja tilanteita. Esimerkiksi hatkaaminen, eli lastensuojelulaitoksista, sijaisperheestä tai kotoa luvaton karkaaminen ja päihteiden käyttö voivat altistaa seksuaalisen kaltoinkohtelun ja vastikkeellisen seksin uhalle, jos nuori liikkuu ilman turvaverkkoa ja yöpaikkaa.  

Sami Isoniemi havaitsi väitöskirjatutkimuksessaan, että sijaishuoltopaikasta luvatta poistuneista lapsista ja nuorista joutui seksuaalirikoksen kohteeksi 19 prosenttia (Isoniemi 2019). Sijoitettuna olevat nuoret ovat muutoinkin alttiimpia seksuaaliselle häirinnälle, myös seksuaaliväkivallan kokemukset ovat näillä nuorilla yleisempiä verrattuna muihin nuoriin (Halme & Ikonen 2018). 

Exit ry:n Usva-hankkeen (2017-2019) havainnoista ja tuloksista eri päihdepalveluiden yksiköissä vahvistui tietämys siitä, että aktiivinen päihteiden käyttö lisää todennäköisyyttä kohdata seksuaalista kaltoinkohtelua. Esimerkiksi vastikkeellinen seksi on päihteiden aktiivikäyttäjille arjen selviytymiskeino eikä sitä aina tunnisteta seksuaaliseksi kaltoinkohteluksi tai seksuaaliväkivallaksi. Vastikkeellinen seksi voi altistaa myös muille kaltoinkohtelun kokemuksille. (Mäki, Piiroinen, Mansner & Tihveräinen 2019). Lisää seksuaalisen kaltoinkohtelun tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta erityisesti päihdepalveluissa sekä Usva-hankkeesta voit lukea Exit ry:n verkkosivuilta.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat, ulkomaalaistaustaiset sekä toimintarajoitteiset nuoret ovat alttiimpia kaltoinkohtelulle 

Seksuaalivähemmistöön kuuluvien nuorten, erityisesti poikien, kokema seksuaaliväkivalta on tutkimusten mukaan huomattavasti yleisempää kuin muiden ikätovereidensa (Halme & Ikonen 2018, Alanko 2014). Transnuorista yli 80 prosenttia on kokenut jonkinlaista seksuaalista häirintää (Alanko 2014). 

Ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat eniten toistuvaa seksuaalista häirintää, kun taas suomalaistaustaisten häirinnän kokemukset ovat useimmiten satunnaisia. Ulkomaalaistaustaisilla tarkoitetaan tässä ulkomaan kansalaisia, ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia ja vieraskielisiä Suomen kansalaisia. Huomioitavaa on, että ulkomaalaistaustaiset pojat kokevat vastineen tarjoamista seksuaalisesta teosta eniten verrattuna muihin nuoriin. (Ahlgren-Leinvuo, Haapamäki, Högnappa & Ranto 2015.) Toimintarajoitteet ja vammaisuus ovat yhteydessä myös korkeampaan riskiin joutua seksuaalisen kaltoinkohtelun kohteeksi (Halme & Ikonen 2018, Piispa 2013). 

Aiempien kokemusten ja ympäristön vaikutus 

Aiemmat seksuaalisen kaltoinkohtelun kokemukset voivat altistaa seksuaaliselle kaltoinkohtelulle. Kaltoinkohtelun tilanteet ovat luonteeltaan usein traumaattisia ja vakavan traumatisoitumisen oireena voi olla rajatonta, itseä suojaamatonta ja vahingoittavaa seksuaalista käyttäytymistä, joka altistaa seksuaaliselle kaltoinkohtelulle. (Cacciatore, Porras & Santalahti 2019.) 

Aiempien kokemusten ohella nuoren sosiaalinen ympäristö voi altistaa kaltoinkohtelun kokemuksille. Läheisten ihmissuhteiden puutteen ja rajojen puuttumisen nuoren elämästä voidaan katsoa olevan haavoittuvuutta tuottavia tekijöitä, jotka voivat lisätä riskiä joutua seksuaalisen kaltoinkohtelun kohteeksi. Myös nuorta ympäröivällä yhteisöllä on merkitystä. Suljetut yhteisöt ja puutteellinen seksuaalikasvatus asettavat nuoret haavoittuvaan asemaan ja saattavat vaikeuttaa avun pyytämistä ja saamista. 

Haavoittuvuutta tuottavat tekijät risteävät 

Haavoittuvuutta tuottavat tekijät risteävät toistensa kanssa, vaikuttaen yhtä aikaa ja erikseen todennäköisyyteen joutua seksuaalisen kaltoinkohtelun kohteeksi. Tasa-arvobarometrin tuloksista on esimerkiksi havaittu, että sukupuoli, johonkin vähemmistöön kuuluminen, sosioekonominen asema sekä ikä voivat vaikuttaa seksuaalisen häirinnän ja sukupuolittuneen vihapuheen kokemiseen risteävällä tavalla. Sukupuolittuneen väkivallan kokemuksien havaittiin kasaantuvan samoille ihmisille. (Honkatukia, Kainulainen, Ollus & Tanskanen 2019). 

Mikään tekijä, tausta tai tilanne ei määrittele sitä, kuka joutuu kaltoinkohtelun kohteeksi. Haavoittuvuutta tuottavat tekijät sekä niiden risteymät voivat lisätä riskiä kokea kaltoinkohtelua. Nuori ei kuitenkaan koskaan ole vastuussa itseensä kohdistuvasta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta. 

Lähteet

Ahlgren-Leinvuo, Hanna – Haapamäki, Elise – Högnappa, Stina & Ranto, Sanna 2015. Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä. 

Alanko, Katariina 2014. Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa 

Cacciatore, Raisa – Porras, Kirsi & Santalahti, Tarja 2019. Väestöliiton asiantuntija- ja lääkärilausunto oikeudenkäyntiä varten – Alaikäisiin kohdistuvan seksuaalisen kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan vaikutuksista. 

Danielsson, Petri & Näsi, Matti 2018. Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2017 – kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. 

Halme, Nina & Ikonen, Riikka 2018. Lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä ja väkivalta – Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia.  

Honkatukia, Päivi – Kainulainen, Heini – Ollus, Natalia & Tanskanen, Maiju 2019. Sukupuolistunut vihapuhe, seksuaalinen häirintä ja risteävät yhteiskunnalliset erot. Teoksessa Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon: Analyysejä tasa-arvobarometrista 2017. Toim. Närvi, Johanna & Teräsaho, Mia. 

Isoniemi, Sami 2019. Sijaishuoltopaikasta luvatta poistuminen ja sinne palaamatta jääminen poliisin lastensuojeluviranomaiselle antaman virka-avun näkökulmasta.  

Kouluterveyskysely, 2019. THL. 

Mäki, Ilona – Piiroinen, Anniina – Mansner, Annika & Tihveräinen, Sonja 2019. Seksuaalisen kaltoinkohtelun tunnistaminen ja puheeksiotto: Opas ammattilaisille.  

Uskalla olla, uskalla puhua: vammainen nainen ja väkivalta. Toim. Piispa, Minna 2013 

Jaa somessa:

Poistu sivulta