Erimielisyydet kuuluvat seurusteluun, väkivalta ei!

Mieti hetki mitä sinä odotat seurustelulta? Ehkä toivot sen tuottavan elämään iloa, rakkautta ja hyvää oloa. Ehkä haluat jakaa elämäsi hyvät ja huonot hetket jonkun kanssa. Ehkä odotat rehellisyyttä ja luotettavuutta sekä turvallista syliä johon käpertyä. Erimielisyyksiä tai kurjaa fiilistä ei kukaan tuskin odota, mutta joskus niitäkin hetkiä tulee eteen. Aina erimielisyyksiä ei saada sovittua ja tällöin saatetaan ajautua riitatilanteeseen. Riitely on täysin ok, kun sen tarkoituksena ei ole satuttaa toista tahallaan. Välillä suusta kuitenkin pääsee sammakoita ja silloin on paikallaan miettiä omia riitelytaitoja, pyytää anteeksi ja ottaa opikseen.

Riitely ei ole kuitenkaan yhtä kuin väkivalta. Varmaan kaikista vähiten kukaan odottaakaan seurustelultaan pelkoa tai ahdistusta. Silti nuo tuntemukset ovat osa aika monen seurustelusuhteessa elävän arkea. Seurusteluväkivallalla tarkoitetaan kumppaniin kohdistuvaa henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, tai niillä uhkailua. Käytännössä se voi olla esimerkiksi lyömistä, potkimista, tönimistä tai estämistä, rajoittamista ja asioiden kontrollointia. Uskallan väittää, että seurusteluväkivalta on edelleen tabu, joka kielletään helposti, koska siitä on niin vaikea puhua.

Tähän aiheeseen otetaan aika rajustikin kantaa PMMP:n ”Joku raja” biisissä. ”Jos lyöt vielä kerran, niin minä tapan sut!”. Noilla sanoilla alkaa kappaleen kertosäe. Samaan kappaleeseen on saatu yhdistettyä muiden säälivät ihmettelyt siitä miksi seurusteluväkivallan kokenut jää suhteeseen ja pohdinnat omasta syyllisyydestä tilanteeseen. Kaikkiin seurustelusuhteisiin liittyy tunteita, joita ei voi aina järjellä selittää. Tuskin kukaan haluaa uskoa rakkaimmastaan pahaa, vaan kerta toisensa jälkeen on valmis luottamaan toisen anteeksipyyntöihin tai lupauksiin viimeisestä kerrasta. Etenkin jos väkivallan tekijä on saanut käännettyä syyn omaan niskaan ja sitä kautta ainut mielessä pyörivä asia on ”miten minä voisin muuttua paremmaksi”.

Mitä me kaikki voisimme tehdä, jotta seurusteluväkivaltaa kokevat saisivat tarvitsemansa avun ja tuen? Ensinnäkin, eihän kielletä seurusteluväkivallan olemassaoloa? Tunnustamalla seurusteluväkivallan olemassaolo, voidaan tuoda apua jo hieman lähemmäksi. Asiasta puhuminen voi helpottaa sen kokenutta avautumaan tilanteestaan. Toiseksi, puututaan mikäli olemme huolissamme ystävästä. Kerrotaan, että väkivaltaa ei tarvitse hyväksyä ja ollaan läsnä. Muistutetaan, että syy ei ikinä ole väkivaltaa kokeneen. Rohkaistaan hakemaan apua ja ollaan valmiita tukemaan siinä. Otetaan yhdessä selvää auttavista tahoista ja otetaan vaikka yhdessä yhteyttä niihin. Ja lopuksi ehkä tärkeimpänä, tehdään selväksi, että täällä ollaan iloissa ja suruissa valmiina kuuntelemaan ja kulkemaan vierellä.

Pidetään toisistamme huolta <3

P.s. Jos sinä, tai ystäväsi olette kohdanneet seurustelussa jotain sellaista, joka tuntuu ikävältä, on siihen oikeus saada tukea turvallisilta aikuisilta. Nuorten Exitin chat on auki keskiviikkoisin klo 16-18. Apua saa myös muilta tahoilta, kuten Sekasin-chatista, joka on auki ma-pe 7-24 ja la-su 15-24. Älä jää yksin!