Tarviiko aina olla hyvä päivä?

”Piristyisit nyt vähän!”, ”Hymyile edes!” Näitä lausahduksia olen kuullut sanottavan vastaukseksi, kun toinen kertoo tai näyttää omia huonoja fiiliksiään. Hyvää tarkoittavat piristysyritykset saavat minut hieman varpailleen. Entä jos ei tee mieli hymyillä? Kaikilla meillä kun on huonot päivämme, jolloin mikään ei oikein innosta ja tekisi mieli vain vetäytyä peiton alle. Mitkään vaatteet eivät tunnu sopivilta, kaverit ärsyttää ja ajatukset tuntuvat olevan solmussa. Kuulostaako tutulta? Haluaisin nostaa nämä ärsyttävät ja arkiharmaat päivät kunniaan. Siksi sanonkin kaikille huonon päivän viettäjille näin: ”Ei se mitään, jos on huono päivä. Ole ihan rauhassa. Sulla on lupa tuntea huonoja fiiliksiä ja näyttää ne. Voit maata peittojen alla ja katsoa sitä tv-sarjaa kuusi jaksoa putkeen, jos se tuntuu susta hyvältä.”

Aurinkoisten somekuvien maailmassa unohtuu usein, että elämään kuuluu yhtä olennaisena osana myös huonot päivät. Kaikki tunteet ovat yhtä arvokkaita ja niillä on oma paikkansa. Tunteet vievät meitä eteenpäin, opettavat ja kasvattavat. Ilman hankalia hetkiä voisi olla vaikea erottaa ihania hetkiä. Jos haluat, voit pohtia mitä kokemasi kurja tunne yrittää viestiä sinulle. Voisiko se olla merkki hidastaa tahtia ja nukkua enemmän? Voisiko ärsyyntyminen kaveriin johtua huolesta kaverin hyvinvointia kohtaan tai yksinjäämisen pelosta, kun kaverisi on alkanut seurustelemaan? Toisaalta, huonolle päivälle ei tarvitse löytyä sen suurempaa selitystä kuin sateinen ilma ja lempiaamupalan puuttuminen jääkaapista.

Niinä päivinä kun on alakuloinen tai turhautunut fiilis, saattaa helposti ajatella myös itsestään negatiivisia asioita. Kun muu maailma näyttää harmaalta ja typerältä, voi olla vaikea pitää itsestään. Mutta myös huonoina päivinä, silloin kun huudat kiukuissasi läheisellesi, itket bussin takapenkillä tai koulussa et jaksa nauraa kavereidesi mukana, olet arvokas, ainutlaatuinen ja ihana. Kannattaa muistaa, että sinä et ole yhtä kuin vallalla oleva tunteesi. Voit kokea ärsytyksen, surun tai ahdistuksen tunteita, mutta nuo tunteet eivät määrittele sinun persoonaasi. Valloittavat piirteesi ovat yhä osa sinua.

Myös sillä miten puhumme itse itsellemme, on suuri merkitys omaan fiilikseemme. Oletko koskaan pohtinut, miten huonot päivät muuttuisivat, jos vaikeita tunteita kohdatessasi lohduttaisitkin ja rohkaisisit itseäsi, vähättelyn ja arvostelun sijaan? Sisäisellä puheella tarkoitetaan niitä juttuja, joita sanomme itsellemme. Sisäinen puhe voi olla positiivis- tai negatiivissävytteistä ja sillä vaikutamme siihen, miten näemme itsemme. Sisäisen puheen avulla voimme oppia kohtelemaan itseämme armollisemmin. Tätä voi kutsua myös itsemyötätunnoksi.

Ajatus itsemyötätunnosta voi tuntua oudolta ja hassulta, mutta oman sisäisen puheen huomioiminen voi auttaa sinua katsomaan itseäsi lempeämmin. Usein huonoihin päiviin kaipaa nimittäin juuri lempeyttä ja ymmärrystä. Itsemyötätunto ei ole kuitenkaan helppoa. Voit harjoitella sitä esimerkiksi kuvittelemalla, mitä sanoisit ystävällesi, joka olisi samassa tilanteessa kuin sinä. Harva puhuu itselleen yhtä rohkaisevasti kuin ystävilleen, vaikka se olisi yhtälailla tärkeää. Ystävällisyyttä ja hyväksyntää itseään kohtaan kannattaa harjoitella, sillä sen avulla pidät huolta elämäsi tärkeimmästä ihmisestä eli itsestäsi. Jos myötätunto itseään kohtaan tuntuu hankalalta, käy tsekkaamassa täältä erilaisia harjoitteita avuksi: http://www.itsemyotatunto.fi/

Kun annamme huonoille fiiliksille tilan tulla ja olla, niillä on myös tilaa mennä eteenpäin. Vaikeat hetket tai huonot päivät eivät tee sinusta epäonnistunutta ihmistä, ne tekevät sinusta inhimillisen. Olet yhtä upea tyyppi vihaisena, onnellisena, iloisena tai surullisena, muistathan sen.

Terveisiä peiton alta,
Elina

 

P.S Jos koet itsesi usein alakuloiseksi, siihen on mahdollista hakea apua. Ja mikä hienointa, sulla on oikeus saada apua. Ei ole olemassa niin pientä tai suurta asiaa, johon ei voisi pyytää tukea. Jos tuntuu, ettet tiedä keneltä pyytää apua, kannattaa kääntyä jonkun elämässäsi olevan turvallisen aikuisen puoleen. Se voi olla koulun terveydenhoitaja, nuorisotyönohjaaja, isovanhempi tai opettaja. Jos tutulle ihmiselle juttelu tuntuu vaikealta, voit myös jutella nuorille tarkoitetussa Sekasin-chatissa täällä: http://sekasin247.fi/